1312 kaamos-nyhväjäiset / kaamos chill 1312


// ENGLISH below //
 
Luvassa hengausta ja uusille oiva mahdollisuus tutustua toimintaan, sekä Eeppisen Transpolin Valtaus -lyhärin uusintanäytös! Juhlavan päivämäärän kunniaksi Pinkkimusta tarjoaa glögiä ja piparia.
 
Osoite: Museum of Impossible Forms, Keinulaudankuja 4 E
Kuinka löydät perille: Tila sijaitsee Kontulan ostarilla, 2. kerros, E -rappu, Kontulan metroaseman vieressä.
 
Esteellisyys: Tilaan on esteetön kulku, kynnykset max. 4 cm. Tilassa ei esteetöntä vessaa, kynnyksetön, mutta ahdas. Lähin esteetön vessa sijaitsee viereisellä Kontulan metroasemalla.
 
Kuinka löydän paikalle?
> Ulos Kontulan Mene metroaseman A-B -uloskäynnistä (edessä on burger king ja subway)
>> käänny vasemmalle
>>> kävele eteenpäin, ovi (E) on tien vasemmalla puolella ennen S-markettia ja Lidliä. Ovessa on tapahtuman juliste.
>>>> Mif sijaitsee toisessa kerroksessa. Tervetuloa!
 
// ENG //
 
Cozy hanging and a great chance for new-comers to get to know Pinkkimusta.
Long-awaiteted replay of the Epic Short Film from Transclinic Occupation (subtitles in English)!

To celebrate the date, Pinkkimusta offers glögi and gingerbread.

 
Where: Museum of Impossible Forms, Keinulaudankuja 4 E
Museum of Impossible Forms is located at the Kontula mall, next to Kontula metro station, 2nd floor, door E.
 
Accessibility
Museum of Impossible Forms is accessible by lift with thresholds max. 4 cm on the way. The toilet has no thresholds but is not spacious enough to meet accessibility standards. Nearest accessible toilet is located at Kontula metro station.
 
How to find my way there?
> Leave Kontula metro station at the A-B exit (burger king and subway in front of you)
>> turn left
>>> Walk straight forward, the door (E) is on the left side before S-market and Lidl. There’s a event poster on the door.
>>> Mif is on the second floor. Welcome!
 
Map: https://museumofimpossibleforms.org/getting-there/

Pinkkimusta blokki Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa

English summary below.

Pinkkimusta Helsinki kutsuu osallistumaan Helsinki ilman natseja -mielenosoituksen Pinkkimustaan blokkiin 6.12. klo 16 Narinkkatorille.

Itsenäisyyspäivänä juhlivat sekä valtio että natsit. Me emme juhli tätä nationalistista kertomusta, sillä me emme hyväksy natsien tai valtion väkivaltaa.

Homo- ja transfobia sekä naisviha yhdistävät äärioikeistoa. Äärioikeiston puheissa me sukupuolikapinalliset ja homostelijat olemme kauhistuttava uhka ”perinteiselle avioliitto- ja perhejärjestestykselle”. Me emme häpeä sitä, että olemme uhka äärioikeiston hierarkiselle perhemallille vaan olemme ylpeästi tuhoamassa cisheteronormatiivista yhteiskuntaa. Ydinperhe, sukupuoliroolit ja heteronormi ovat kaikki naurettavia ja ahtaita muotteja joihin emme aio sopeutua.

Me olemme jo olemassaolollamme natsien vihollisia, sillä natsit eivät halua meidän olevan olemassa. Antifasismi on itsemme ja yhteisöjemme puolustamista.

Antifasismi on solidaarisuutta. Me puolustamme rajatonta maailmaa ja vapaata liikkuvuutta. Kieltäydymme nationalismista sen kaikissa olomuodoissa.

Fasismi ei ole vaihtoehto nykyiselle vallalle, vaan tekohengitystä valkoisen cisheteromiehen etuoikeuksien ympärillä pyörivälle yhteiskunnalle, josta sekä valtio että natsit tahtovat pitää kiinni.

In English:

Pink&Black Helsinki invites you to join in the Pink&Black block at Helsinki against nazis demonstration on 6.12. at 4 pm starting from Narinkkatori in Kamppi.

We are by our mere existence enemies to the nazis, as nazis would prefer we wouldn’t exist. Anti-fascism is the defense of ourselves and our communities.

Anti-fascism is solidarity. We defend a borderless world and the freedom of movement. We reject nationalism in all of its forms.

Zinejulkkarit / Zine launch party 29.9.2018


ZINEJULKKARIT / ZINE LAUNCH

Lauantaina | 29. syyskuuta | 17:30 – 22:30
Saturday | 29. September | 7:30 – 10:30 pm (scroll down fro English)

 

Tilaisuudessa julkistetaan Transpoliittisen toimintaviikon yhteydessä tehty zine Up with Trans!

OHJELMA

15:00 Keskustelutilaisuus*
17:30 Ovet auki
18:00 Zinen esittely
18:15 Esitelmä: 
          Trans- ja mediatutkija Valo Vähäpassi: Hoidontarve lähtökohtana transteorialle.

tauko

19:15 Lyhytelokuvia
          Eeti Piiroinen: Kotiinpaluu 
          Pinkkimusta Helsinki: video transpolin valtauksesta
          (kieli: suomi; tekstitykset: englanti)

tauko

20:30 Up With Dräg! Uugeeta ja hienoa dragia Helsingistä
21:00 Disko
22:30 Valomerkki

*Ennen tilaisuuden alkua samassa tilassa järjestetään keskustelu muunsukupuolisten hoitojen eväämisestä. Keskustelu on vertaistuellinen, eli se on tarkoitettu vain transihmisille. Keskustelutilaisuus alkaa klo 15 ja loppuu klo 17 mennessä.

Tulethan paikalle ajoissa! Näin vältymme keskeytyksiltä ja pysytymme paremmin pitämään ilmapiirin luottamuksellisena. Tervetuloa!

 

Tila: Museum of Impossible Forms. Osoite: Keinulaudankuja 4 E
Kuinka löydät perille: Tila sijaitsee Kontulan ostarilla, 2. kerros, E -rappu, Kontulan metroaseman vieressä. Alhaalta löytyy mm. S-market.

Kartta: https://museumofimpossibleforms.org/getting-there/

Esteettömyystiedot: Tilaan on esteetön kulku, kynnykset max. 4 cm. Tilassa ei esteetöntä vessaa, kynnyksetön, mutta ahdas. Lähin esteetön vessa sijaitsee viereisellä Kontulan metroasemalla.

 

 

***** ENGLISH *****

Welcome to the zine launch of Up with Trans! Zine was made during the Trans Week of Action.

PROGRAM

15-17: Caucus about the current situation of non-binary people within the Finnish healthcare system and the new trans clinic policies. Note that this caucus is by and for trans people exclusively.

Discussion starts at 3pm and ends at 5pm. We ask you to be on time to keep the event confidential and flowing without interruptions.

17:30 Doors open
18:00 Presenting The Zine
18:15 Trans and media researcher Valo Vähäpassi talks on their reasearch (in Finnish)

break

19:15 Short films screening.
Eeti Piiroinen: Kotiinpaluu / Homecoming 
Pinkkimusta Helsinki: video from occupation of trans clinic

break

(Films have Finnish audio and English subtitles)
20:30 Up with Dräg! Helsinki-based drag artists perform
21:00 Disko 
22:30 Lights out! Goodbye!

 

Where: Museum of Impossible Forms is located at the Kontula mall, next to Kontula metro station, 2nd floor, door E.

See map here:
https://museumofimpossibleforms.org/gettingthere/

Accessibility Info
Museum of Impossible Forms is accessible by lift with thresholds max. 4 cm on the way. The toilet has no thresholds but is not spacious enough to meet accessibility standards. Nearest accessible toilet is located at Kontula metro station.

 

Trans Clinic Occupied To Demand Rights To Treatment: a summary

On September 12, 2018, a group of non-binary people and their supporters took over the trans clinic of Helsinki. With the occupation the activists demanded non-binary patients equal rights to hormonal and surgical treatments, and the abolition of the clinics’ gatekeeper cistem. As of summer 2018, both of the two trans clinics in Finland have refused to treat people with non-binary diagnosis. Before 2018, non-binary people had some limited access to hormonal and surgical treatment that people with binary diagnosis are entitled to.

Part of the group locked themselves with chains onto the structures of the waiting room and the police was called to cut them off. Seven were walked or dragged out of the building by police and six were detained, some of who were given fines. Everyone caught in the action was released the same evening.

“It was totally worth it”, said of of the non-binary people after being released from the police station: “direct action is needed for us to be heard. The new treatment policies have caused enormous distress for the whole trans community here. We will continue to take action until our demands are met.”

Pink Black Helsinki warmly thanks all participants and supporters. This is only the beginning!

 

Activists have been dragged outside of the clinic. © Lehtikuva

 

 

 

Jälkitiedote: Kaikki vapaalla jalalla, kamppailu jatkuu

PÄIVITYS EDELLISEEN TIEDOTTEESEEN

Kymmenen muunsukupuolista ja heidän tukijaansa valtasi keskiviikkona 12.9.2018 HYKS:in sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan. Valtauksella vaadittiin muunsukupuolisuusdiagnoosin saaneille oikeuksia heidän tarvitsemiinsa hoitoihin ja poliklinikan portinvartijajärjestelmän lakkauttamista.

Osa kahliutui kiinni odotushuoneen rakenteisiin ja poliisin oli leikattava valtaajat irti. Seitsemän talutettiin tai kannettiin poliisin toimesta ulos ja kuusi vietiin putkaan; osalle määrättiin sakkorangaistus. Kaikki kiinniotetut on nyt vapautettu.

”Tämä oli ehdottomasti sen arvoista”, sanoo yksi valtaukselta kiinni otettu muunsukupuolinen henkilö vapauduttuaan, ”suoraa toimintaa tarvitaan, jotta saamme äänemme kuuluviin. Polin linjauksesta on koitunut valtavaa ahdinkoa koko transyhteisölle. Jatkamme toimintaa kunnes vaatimuksemme toteutuvat.”

Pinkkimusta Helsinki kiittää lämpimästi kaikkia osallistujia ja tukijoita. Tämä ei jää tähän!

Pinkkimusta Helsinki valtasi HUS:n sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan

LEHDISTÖTIEDOTE 12.9.2018: Pinkkimusta Helsinki valtasi HUSin
sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikan vaatiakseen oikeuksia
muunsukupuolisille.

VAPAA JULKAISTAVAKSI HETI

Pinkkimusta Helsinki marssi sisään HUSin sukupuoli-identiteetin
tutkimuspoliklinikalle Meilahden sairaala-alueella tänään 12.9. klo 14
toimittaakseen vaatimuksensa muunsukupuolisten oikeuksien
toteutumiseksi. Vaatimukset osoitettiin apulaisylilääkäri Katinka
Tuiskulle.

Kehoristiriidasta kärsivien muunsukupuolisten on ollut vaikea päästä
tarvitsemiinsa hoitoihin jo aiemmin, mutta nyt ns.
muunsukupuolisuusdiagnoosin F64.8 saaneilta on toistaiseksi evätty
kirurgiset hoidot täysin, ja hormonihoitoihin pääsy on
apulaisylilääkärin mukaan “hyvin rajattua”. Linjaus vaarantaa potilaiden
terveyden: hoitamaton kehoristiriita aiheuttaa kärsimystä ja heikentää
elämänlaatua.

Vaadimme, että poliklinikalla hoidetaan kehoristiriitaa eikä sukupuolta.
Transdiagnooseja ei tule asettaa eriarvoiseen asemaan – kehoristiriitaa
voivat kokea tai olla kokematta sekä binääriset että ei-binääriset
transsukupuoliset.

Vaadimme “sukupuoli-identiteetin tutkimusten” eli
portinvartijajärjestelmän lakkauttamista. Sen tilalle vaadimme
vapaaehtoisuuteen, tietoiseen suostumukseen ja yksilöllisiin tarpeisiin
perustuvia tuki,- terapia- ja seurantajaksoja diagnoosin saamisen
jälkeen. Hoitopäätöksissä tulisi siirtyä tietoon perustuvan suostumuksen
periaatteeseen (informed consent). Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi
lääketieteellisten toimenpiteiden kohdalla lääkäri kertoo hoitoja
hakevalle tarkemmin hoidoista, niiden vaikutuksista ja niihin
mahdollisesti liittyvistä riskeistä, minkä jälkeen henkilö saa itse
päättää, mitä hoitoja hän haluaa tai ei halua. Itsemääräämisoikeus
kuuluu kaikille diagnoosiin katsomatta.

Yhteydenotot ja tiedustelut:

pinkkimusta@riseup.net
https://www.facebook.com/pinkkimusta/
Twitter @pinkkimustahki
Puh.040 254 7118

Pinkkimustan Helsingin blogikirjoitus:

Transvallankumous nyt! -mielenosoitus

Muualla aiheesta kirjoitettua:

Trasekin tiedote:
http://trasek.fi/2018/08/17/muunsukupuolisten-hoitolinjauksista/

Setan tiedote:
https://www.epressi.com/tiedotteet/sosiaaliset-kysymykset/seta-vaatii-ei-binaaristen-transihmisten-paasya-tarvitsemiinsa-hoitoihin.html

Svenska Yle:
https://svenska.yle.fi/artikel/2018/08/29/jag-kunde-inte-vara-arlig-om-den-typen-av-man-jag-ar-transpoliklinken-i

Yle Puhe:
https://areena.yle.fi/1-4492246

Turun Sanomat:
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4069099/Muunsukupuoliset+marssivat+Puutorilla

Ranneliike.net:
https://ranneliike.net/uutiset/15026/helsingissa-osoitettiin-mielta-muunsukupuolisten-oikeuksien-puolesta

Pinkkimustan blokin lehdistötiedote 30.6.2018

LEHDISTÖTIEDOTE 30.6.2018:

Pinkkimusta-blokki osoittaa mieltään Rautatientorilla solidaarisuudesta turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia kohtaan

VAPAA JULKAISTAVAKSI HETI

Saavumme Rautatientorille solidaarisuudesta hlbtiqa- sekä muita siirtolaisia kohtaan. Vuosi sitten 30.6.2017 poliisi hääti turvapaikanhakijoiden alulle paneman Oikeus elää -mielenosoituksen rautatientorilta, “pois Helsinki Pride kulkueen tieltä”. Mielenosoituksen vaatimukset eivät ole millään tavalla muuttuneet vähemmän oleellisiksi. Pakkopalautuksia tehdään edelleen maihin, jotka eivät ole turvallisia, ja turvapaikkaprosessin kaikissa vaiheissa on vakavia ongelmia. Myös queer-turvapaikanhakijoita käännytetään ja heidän seksuaalisuuttaan kyseenalaistetaan ja heidät vaaditaan todistamaan seksuaalisuuttaan.

Ei ole Pridea ilman solidaarisuutta kaikkia kohtaan. Emme halua olla osa juhlaa, joka on koko ajan etäänpänä alkujuuristaan: rodullistettujen transnaisten aloittamasta protestista poliisiväkivaltaa vastaan. Meidän on puututtava tämänhetkisiin vääryyksiin ja kamppailtava rasismia vastaan tämän hetken yhteiskunnallisessa tilanteessa. Me vaadimme hlbtiqa-yhteisöltä solidaarisuutta turvapaikanhakijoita kohtaan. Solidaarisuutemme ei rajoitu vain queer-turvapaikanhakijoihin, vaan kaikilla on oikeus vapaaseen liikkuvuuteen.

Tämä on solidaarisuudenosoitus myös tamperelaiselle “Behdadille” jota ollaan käännyttämässä Iraniin, vaikka poliittisesti aktiivisena kurdina häntä uhkaa siellä jopa kuolema. Maahanmuuttovirasto on jättänyt tutkimatta Behdadin uuden turvapaikkahakemuksen ja hallinto-oikeus on hylännyt käännytyksen täytäntöönpanokieltohakemuksen. Vaadimme että Behdadia ei käännytetä Iraniin.

Eroamme Pride-kulkueesta myös koska vastustamme pinkkipesua. Pinkkipesu on queer-oikeuksien ja -kamppailujen omimista imagon kiillottamiseksi omien kaupallisten ja poliittisten tarkoitusperien edistämiseksi.

Helsinki Pride ja sen yhteistyötahot ovat toistuvasti olleet osallisina Israelin pinkkipesussa. Vuonna 2016 Helsinki Pride oli Kansalaistorilla järjestetyn Eurogamesin yhteistyökumppani. Yksi HLBT-urheilutapahtuman rahoittajista oli Israelin valtio, ja Eurogames markkinoi Tel Avivia homoparatiisina. Tänä vuonna Helsinki Priden pääesiintyjänä on israelilainen artisti Dana International. Israelin pinkkipesun päämääränä on kääntää kansainvälinen huomio pois Israelin ihmisoikeusrikkomuksista. HLBT-oikeuksilla ratsastamisen tavoitteena on luoda oikeutusta palestiinalaisalueiden miehitykselle ja Israelin apartheid-politiikalle.

***

Vaadimme vapaata liikkuvuutta kaikille ja pakkopalautusten välitöntä lopettamista.
Vaadimme loppua queeriutemme hyväksikäytölle voitontavoittelun välineenä.
Vaadimme valtion lakkaavan sekaantumasta sukupuoliimme, kehoihimme, seksualisuuksiimme, yhteisöihimme ja elämiimme.

Pinkkimusta blokki / Pink black bloc at Helsinki Pride 2018

(in english below)

Pinkkimusta blokki marssii tänäkin vuonna Helsinki Pride -kulkueessa, lauantaina 30. kesäkuuta.

Järjestäydymme kulkueeseen Senaatintorilla klo 12 aikaan. Löydät meidät pinkkimustien lippujen alta! Ilmoitamme tarkan sijainnin vielä paikan päältä. Kulkue lähtee liikkeelle klo 13 (ks. kartta alla).

Kannatamme rajatonta maailmaa ja vapaata liikkuvuutta.

Vastustamme valtion kontrollia, joka kohdistuu sukupuoleen, seksuaalisuuteen, perhemuotoihin ja liikkumiseen.

Sukupuolemme ja kehomme ovat meidän ja me voimme elää niitä todeksi ennennäkemättömillä tavoilla. Transihmisten kehon muokkaamista eivät saa rajoittaa valtion ja lääketieteen fantasiat kaksijakoisesta sukupuolesta.

Vaadimme hlbtiqa-yhteisöiltä solidaarisuutta ja konkreettisia tekoja fasismia, rasismia ja transfobiaa vastaan sekä yhteisöjen sisällä että niiden ulkopuolella. Loppu pakkopalautuksille, etniselle profiloinnille ja pakkosterilisaatioille! Tuemme toisiamme, juhlimme ja taistelemme pinkkipesua, kapitalismia ja CIS-teemiä vastaan!

Pukukoodi: pinkkimusta
Naamioituminen sallittu.

★★★

Pink Black Bloc marches again in Helsinki Pride on Saturday 30th June

We will start forming the bloc at 12 PM at the Senate Square. You can find us under the pink&black flags! We will announce our specific location at the site. The march begins at 1 PM (see map at the bottom).

We want a world without borders and with free movement.

We resist the state’s control over gender, sexuality, family forms and free movement.

Our genders and bodies are ours and we can live them real in unforeseeable ways. The body modifications of trans people cannot be limited by fantasies of binary gender by the state and medical authorities.

We demand solidarity and concrete acts against fascism, racism and transphobia from the lgbtiqa communities, within them, as well as outside them. End deportations, ethnic profiling and forced sterilization. We support each other and celebrate, whilst fighting against pink washing, capitalism and the CIS-tem!

Dresscode: pink and black
Masking allowed.

Trans Week of Action 19th to 25th of March

Events, workshops and meetings every day! Demonstration Sat 24th of March.

Pink&Black Helsinki organises a Trans Week of Action on the theme: How to survive in a transphobic world?

During the week there will be workshops, meetings and other daily program. The week builds up to a demonstration on Saturday 24th of March. The demonstration will start in fron of the Kiasma (Mannerheiminaukio 2) at 2 pm.

 

PROGRAM

★MONDAY 19.3.★

Action Week kick off
at Museum of Impossible Forms 6 pm

Welcome to hear more about the weeks program and to watch a film! Week kick off also includes the opening of Voimaminä exhibition (Exhibition event https://www.facebook.com/events/157152478330344/)
The film shown is “Transgender life in Slovenia” (37 min, English subtitles). Action week info starts at 6 pm, film screening starts at 7 pm.

 

★TUESDAY 20.3.★

Sign, zine & banner workshop
at Happi Youth center 4-8 pm

Queer sexuality discussion
at Museum of Impossible forms 5-9 pm

For one evening we will create a safer space for trans people to talk about sexuality and read and watch books, brochures and other material about sexuality. Many sexuality events are cis/heteronormative and genital centric, so we want to create a queer space from an another point of view, a space where we can give and recieve peer support. Let’s destroy cis/heteronormativity!

Programme:
17-18 Possibility to get to know the material, voimaminä exhibition, getting to know the space.

6-7 pm discussion safe sex, consent and boundries

break: socialising, getting to know the material, possibility to get advice on how to use different toys/equipment/ how to make diy toys safely.

8-9 pm experiences of embodiment, bdsm

There will possibly be some toys (diy whips, floggers etc.) on view but the space is meant only for discussion, not for playing.

Event is for transpeople and allies.

Welcome! 🙂

 

★WEDNESDAY 21.3.★

Help on surviving the application jungle and how to deal with bureocracy workshop
at Maunula-talo, 3:30-6 pm

In our everyday lives we have to deal with kela, TE-toimisto and other bureocratic institutions which is sometimes hard in this transphobic world we are living in. That’s why we decided to organize this event. You are welcome if you need help or advice with something, if you want to help other people and/or share experiences and information or for example if you find it hard to fill applications on your own.

The event takes place in Maunulan nuorisotalo’s computer class so you don’t have to bring your own compurer with you. Because the classroom is in the youth center (nuorisotalo) there will be some people and noise outside during our event, but our classroom is well soundproofed.

Non-binary people in comics – discussion at 3 pm to 4.30 pm at Sarjakuvakes
(Porthaninkatu 9, Helsinki)

DISCUSSION IN FINNISH (possible translation tbc)

Comic artists Pii Anttonen, Apila Pepita ja Kimmo Lust talk about their comics, which often deal with their non-binary gender identities. https://www.facebook.com/events/960143930815661/

 

★THURSDAY 22.3.★

Zine work shop 5-9 pm
at Museum of Impossible forms

Come make your own queer-feminist-trans revolutionary zines. Materials provided in the workshops. Drop-by basis.

Bike workshop 6-9 pm
at Pyöräpaja

General information about bikes and also possible to fix your bike independently with possibility to get help/advice and we will ask people in the beginning what they want to learn. So a safer space for transpeople and allies.

Workshop will be in English and Finnish.

 

★FRIDAY 23.3.★

Support in transitioning 4.30 pm
at Museum of Impossible Forms

A peer supportive group meeting for people who are considering transitioning or who are currently going to transpoli and/or transitioning. Also people who have already transitioned but who are want to give support and advice about transpoli and transitioning are welcome.

We can talk for example about problems and difficulties in juridical and medical procedures and share information based on our own experience.

Non-binary meeting at 7 pm
at Museum of Impossible Forms

Possibility to talk about different topics, hangout, do your own work etc. in a peer environment. We will offer some snacks, coffee\tea\juice. Otherswise vegan potluck if you want or can.

Sign, zine & banner workshop
at Happi Youth center continues 4-8 pm

 

★SATURDAY 24.3.★

Demonstration at 2 pm starting from Kiasma

Demonstration event with latest info:
https://www.facebook.com/events/209938569560177/

Action week party at 6pm at Museum of Impossible Forms

Trans Revolution Now! -demonstration after-party. Music, poetry and stand-up (in Finnish). Performers include: Varjova, Talvikki Lehtinen, Susi Nousiainen and Susinukke Kosola.
Program begins already at 6.30 pm
Free entrance. Event is substance free.
Party event here:
https://www.facebook.com/events/777111395813376/

 

★SUNDAY 25.3.★

Benefit dinner + solidarity for trans prisoners 5-8 at Lymy
https://www.facebook.com/events/2139859009634130/

Come, eat & write letters of support to trans prisoners! Writingequipment like pens and stationary provided. Food 3-7e. All donations willgo to support trans prisoners. There will be a short presentation on Marius’ and Diren’s situations.
Marius Mason is an imprisoned transgender anarchist, serving 22years for acts of eco-sabotage. Marius is incarcerated at Carswell in FortWorth, Texas, a small, high–security facility; he receives few visits, his mail is monitored, and he is intensely socially isolated. Sincehe came out as transgender, he has engaged in a painfully slow process of medical screenings to see if he will be permitted to have access to theWPATH standards of care for transgendered people (hormones, surgery, andthe right to legally change his name to a gender-appropriate one of hischoosing).

Diren Coşkun is an lgbti+ activist and anarchist who was arrested during an IDcheck at the Diyarbakır Courthouse in Turkey, on August 14. She was told that there was a judgement on her for charges of “being a member of an illegalorganization” and “propagandizing for an illegal organization”. Because she refuses to be in the same ward with men, she has been put in solitary confinement. She demands access to healthcare and trans-specific healthcare as well as to be removed from solitary confinement. Diren has beendiscriminated and harassed by prison authorities. On January 25th she began ahunger strike/death fast in her struggle for these demands. She finished hunger strike after 27 days on February 21st after she started to get vegan food and promised improvements concerning the health care issues. (Organised by: Helsinki Anarchist Black Cross and Anarchist Black Cross Vantaa)

 

 

Description of event places:

Museum of Impossible Forms

Address: Keinulaudankuja 4 E at Kontula shopping mall, 2nd floor
Map here: https://www.museumofimpossibleforms.com/gettingthere/
Accessibility: the space is wheelchair accessible, doorsteps max. 4 cm. Space has no accessible toilet, it has no steps, yet small. Nearest accessible toilet is located at Kontula metro station.

Happi youth centre

Address: Sörnäisten rantatie 31
Accessibility information: The space is wheelchair accessible and has accessible toilet.

Pyorapaja (bicycle garage)

Address: Pasilan Puistotie 12
Accessibility information: Accessible entrance, yet limited possibilities to move inside the space, due to many tables. No accessible toilet.

Sarjakuvakeskus

Address: Porthaninkatu 9, Helsinki
Sarjakuvakeskus is unfortunately not wheelchair accessible.
More specific info on the accessibility of the space: http://www.sarjakuvakeskus.fi/kurssit/saavutettavuustiedot

Maunula-talo

Address: Metsäpurontie 4
Map here: http://maunulatalo.fi/?page_id=3033
Accessibility: Main entrance is wheelchair accessible and all the floors are accessible by lift. Accessible toilets are located on the second and third floor.

Lymy

Address: Pengerkatu 6
Accessibility info: Unfortunately the space is not wheelchair accessible, there are steps
leading (downwards) into the space and three steps up to the toilet. The toilet is quite small, the door to the space and to the toilet are quite narrow.

Transvallankumous nyt! -mielenosoitus

TRANSVALLANKUMOUS NYT!

Kokoonnumme Kiasman edessä lauantaina 24.3.2018 klo 14. Mielenosoituksen ohjelmasta lisäinfoa myöhemmin.

(briefly in English below)

SUKUPUOLEMME JA KEHOMME OVAT MEIDÄN JA MEILLE KUULUU ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS

On aika murtaa lääketieteen auktoriteettien valta transsukupuolisuuden määrittelyssä ja transihmisten elämää koskevissa päätöksissä. Transsukupuolisuutta vain oppikirjojen avulla lähestyvät ja siitä kokemuksellisesti tietämättömät lääkärit eivät saa enää olla esteenä meidän mahdollisuuksillemme muokata kehojamme ja elää todeksi sukupuoliamme.

Sukupuolemme ja elämämme eivät mahdu lääketieteen ahtaisiin ihanteisiin. Ableismi, läskifobia ja sukupuolibinäristiset oletukset rajoittavat mahdollisuuttamme saada haluamiamme ja tarvitsemiamme lääketieteellisiä hoitoja.

Kaikissa lääketieteellisissä ja juridisissa päätöksissä, jotka liittyvät sukupuolenkorjaukseen, on siirryttävä oitis tietoon perustuvan suostumuksen periaatteeseen (informed consent). Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lääketieteellisten toimenpiteiden kohdalla lääkäri kertoo hoitoja hakevalle tarkemmin hoidoista, niiden vaikutuksista ja niihin mahdollisesti liittyvistä riskeistä, minkä jälkeen henkilö saa itse päättää, mitä hoitoja hän haluaa tai ei halua.

VALTIO EI VOI KAHLITA MEITÄ – TRANSVALLANKUMOUS NYT

Valtio rajoittaa transihmisten itsemääräämisoikeutta translailla. Nykyinen translaki edellyttää juridisen sukupuolen vahvistamiseksi paitsi transdiagnoosia, myös 18 vuoden ikää, lisääntymiskyvyttömyyttä ja Suomen kansalaisuutta tai asuinpaikkaa Suomessa.

Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ilmentää kaikkein räikeimmin valtion oikeutta puuttua kehoihimme. Se osoittaa konkreettisesti kuinka yleensä menneisyyteen liitettävä eugeniikka elää myös nykyisyydessä. Valtion pyrkimykset muokata kehojen ominaisuuksia haluamansalaisiksi ei ole loppunut.

Cisnormatiivisuutta ja lisääntymiskykyyn liittyviä oletuksia uhmaavat kehot ovat valtiolle yhä uhka. Tämä näkyy myös siinä, miten intersukupuolisia lapsia leikataan yhä kosmeettisista syistä: kehoja, jotka eivät ole cisnormien mukaisia, muokataan jo vauvana ja ilman intersukupuolisten itsensä suostumusta, kun taas aikuisten transihmisten pääsyä hoitoihin – jotka muokkaavat kehoa cisnormien vastaiseksi – rajoitetaan ja kontrolloidaan.

Me emme halua pyytää valtiota tunnustamaan sukupuoltamme, vaan haluamme enemmän konkreettisia edellytyksiä elää ilman pakkoa myötäillä cisnormatiivista kulttuuria. Haluamme parempia terveyspalveluita, joissa sukupuolen moninaisuus on normi eikä poikkeus. Haluamme esimerkiksi kehoa muokkaavien hormonien olevan vapaasti saatavilla ilman edellytystä transdiagnoosista.

Haluamme kulkea kadulla ilman pelkoa ja haluamme, että suhteitamme muihin ihmisiin eivät väritä seksistiset ja cisnormatiiviset oletukset.

Haluamme maailman, jossa transihmisiä ei enää aseteta symboliksi sukupuolen moninaisuudesta – haluamme maailman, jossa kysymys sukupuolen moninaisuudesta koskettaa kaikkien ihmisten elämää.

Samalla haluamme kulttuuria, jossa on tilaa monenlaisille transkokemuksille – myös niille joissa ei ole kyse vain “itsensä löytämisen” ilosta: kulttuuria jossa transsukupuoliset voivat tuoda esiin epävarmuutta, pelkoa, dysforian rajoittavuutta ja vihaa cisnormatiivista kulttuuria kohtaan.

ABLEISMI KITKETTÄVÄ HOITOJÄRJESTELMÄSTÄ

Nykyisessä hoitojärjestelmässä transdiagnooseja myöntävät yksiköt voivat olla antamatta tutkittavalle hänen toivomaansa diagnoosia tai laittaa tutkittavan kuukausien tai jopa vuosien mittaiselle ”jäähylle” vetoamalla tämän psyykkiseen toimintakykyyn. Tämä on yksinkertaisesti ableismia eli toimintakykyyn, sairauteen tai vammaan perustuvaa sortoa.

Nykyinen käytäntö on monella tavalla ableistinen. Transdiagnoosin tekeminen perustuu mielenterveyden häiriöiden poissulkemiseen. Tutkimukset siis pyrkivät selvittämään, onko tutkimuksissa olevalla henkilöllä mielenterveysongelmia, josta halu hakeutua transprosessiin voisi kummuta. Tämä stigmatisoi mielenterveysongelmia.

Jos tutkittavalla on aiemmin saatuja mielenterveysdiagnooseja, se saattaa vaikeuttaa transdiagnoosin ja hoitojen saamista – tai ainakin aiheuttaa tutkittavalle pelkoa siitä, että näin saattaa tapahtua. Tutkimuksissa olevalta myös oletetaan kohtuuttoman hyvää toimintakykyä suhteessa siihen, kuinka stressaavia transtutkimukset voivat olla. Tämä voi estää tutkimuksissa olevia hakemasta apua mielenterveysongelmiin, jos heillä sellaisia on.

Nykyinen diagnostiikka ei myöskään ota huomioon sitä, että transtutkimukset voivat kuormittavuudessaan pahentaa niitä mielenterveyden häiriöitä, joita tutkimuksissa pyritään ulossulkemaan ja joiden perusteella “jäähyjä” jaetaan. Lisäksi eläminen transfobisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa vaikuttavat mielen mekanismeihin ja tapaan olla maailmassa. Jokapäiväiset transfobian kokemukset ja sen vaikutus toimintakykyyn (vähemmistöstressi) sekä kehodysforia altistavat psyykkisille ongelmille, kuten masennukselle.

LOPPU LÄSKIFOBIALLE

Rintakehäkirurgiaan pääsemiselle on nykyisessä hoitojärjestelmässä asetettu painoindeksirajoja. Lihavilta transihmisiltä voidaaan siis evätä lähete rintakehäkirurgiaan ja asettaa ehdoksi tietyn painoindeksin saavuttaminen.

Lihavien syrjintä terveydenhuollossa ei rajoitu pelkästään transprosessiin, vaan se on laajempi ilmiö, jossa yhteiskuntaan syvään juurtuneet kehoideaalit ja näitä ideaaleja myötäilevät lääkärit estävät lihavia saamasta tarvitsemaansa hoitoa. Kun lääkärit estävät lihavien pääsyn rintakehäkirurgiaan, he puhuvat nukutukseen tai esteettiseen lopputulokseen liittyvistä riskeistä, mutta ohittavat sen, että rintakehäkirurgian evääminen itsessään on riski henkilön koko hyvinvoinnille ja terveydelle.

Rintakehäkirurgian eväämisessä lihavuuteen liittyvin syin onkin kyse lääkärien vallasta määritellä kehodysforia vähäpätöiseksi asiaksi, joka ei hoitamattomana uhkaa henkilön terveyttä. Leikkauksia, jotka lääkärit mieltävät terveyden kannalta välttämättömiksi, tehdään kyllä lihavillekin, vaikka esimerkiksi nukutukseen liittyy silloinkin riskejä.

Kehodysforia on todellinen ja aina yksilöllinen kokemus ja vain me itse voimme määritellä, kuinka haluamme sitä hoitaa. Lisäksi jokaisella tulisi olla oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa huolimatta siitä, onko sen lopputulos cisnormien mukainen tai lääkärin silmää miellyttävä.

MUUNSUKUPUOLISET TIETÄVÄT ITSE MITÄ TARVITSEVAT

Nykyinen hoitojärjestelmä jakaa transdiagnoosit kahtia: diagnoosi “F64.0 Transsukupuolisuus” on suunnattu binääreille transihmisille eli transnaisille ja -miehille, kun taas “F64.8 Muu sukupuoli-identiteetin häiriö” on suunnattu muunsukupuolisille ja sukupuolettomille.

Diagnoosista riippuu se, mitä lääketieteellisiä hoitoja saa ja kuinka helposti. Ainoastaan F64.0 kattaa kaikki hoitojärjestelmän tarjoamat hoidot. Silloinkin kun transpolien lääkärit kirjoittavat muunsukupuoliselle lähetteen hänen haluamiinsa hoitoihin, voivat kirurgit silti kieltäytyä tekemästä esimerkiksi rintäkehäkirurgiaa muunsukupuoliselle.

Myös muunsukupuoliset voivat kokea dysforiaa kehostaan, kun taas jotkut transnaiset ja -miehet eivät välttämättä koe sitä lainkaan. Hoitojärjestelmässä onkin siirryttävä tietoon perustuvan suostumuksen periaatteeseen. Vain siten itsemääräämisoikeutemme voi toteutua. Kokemuksemme ja elämämme kehoissamme on monimuotoisempaa kuin lääkärit voivat kuvitellakaan.

TRANSREVOLUTION NOW!

Join us for a demonstration at Sat 24th of March at 2 pm. We start at Kiasma (Mannerheiminaukio 2).

 

OUR GENDERS AND OUR BODIES BELONG TO US! WE HAVE THE RIGHT FOR SELF DETERMINATION

It is time to smash the authority that medicine has exerted over the definition of being trans and the decisions over trans lives. Doctors who approach being trans by reading textbooks, who do not have lived experience of their own, are not to stand between our possibilities for tending to our bodies and living our genders as a reality.

Our genders and our lives do not fit the narrow box of medical ideals. Ableism, fat phobia and gender binarist assumptions limit our possibilities to get the medical treatments we want and need.

All medical and juridical decision making regarding transitioning must at once be changed to a process based on informed consent. This includes the possibility for a person seeking treatment to make a decision on what treatment they do or do not want, based on the specific information that doctors would be required to give to them on the treatments and the effects and possible risks they include.

THE STATE CAN’T KEEP US CHAINED – TRANS REVOLUTION NOW!

The state restricts trans rights for self determination with legislation concerning trans persons. The current legislation’s requirements for juridical transition are not only trans diagnosis, but also age of 18, infertility, and Finnish citizenship or residency.

The demand for infertility is the grossest signifier of the state’s right to interfere with our bodies. It is a concrete example of eugenics that is alive and well today. The state’s objective to choose bodily properties for people is not a thing of the past.

Bodies that challenge cis normativity and fertility assumptions are still a threat to the state. This manifests also in the cosmetic surgery of intersex children: bodies that do not conform to cis norms are modified as babies, without the consent of intersex individuals themselves. All the while consenting adult trans people are denied the freedom to choose their treatments, because these modifications go against cis norms.

We do not want to ask the state to recognize our genders. We want more concrete possibilities to live without having to bend to cis norms. We want better health services, where gender diversity is the norm, not the anomaly. We want free access to body modification hormones without a requirement of a trans diagnosis.

We want to walk the streets without fear. We want our relations to other people to be free of sexist and cis normative assumptions.

We want a world where trans people are not a symbol of gender diversity – a world where gender diversity is a part of everyday life.

We also want a culture that allows space for diverse experience on being trans – also other besides the joy of “finding one’s true self”. We want a culture where trans people can express uncertainty, fear, the restricting effects of dysphoria, and anger toward the cis normative culture.

HEALTH CARE MUST BE RID OF ABLEISM

The current system allows the treating health care unit to refrain from granting the trans diagnosis that the examinee requires, or put them on hold from the examination process for months of even years, on grounds of the examinee’s psychic condition. This is simple ableism, meaning discrimination based on ability, illness or injury.

The current procedure is ableist in many ways. Trans diagnosis is arrived by ruling out mental health disorders. The examination means to find out whether the examinee has mental health problems that could be the root of their desire to transition. This creates stigma on mental health problems.

If the examinee has previous diagnoses concerning mental health, trans diagnosis and treatments might not be as readily granted. At least the system has the examinee afraid that this might be the case. The examinee is also required to function astoundingly well during the examination, even though it is a very stressful process. This might create difficulty for people in the trans examination process to seek help for possible mental health problems.

The current diagnostics also overlook the fact that the immense strain of the trans examination process can make worse those mental health disorders that the examination seeks to rule out and on which grounds the process might be put on hold. Also life in a transphobic society and culture impacts the mechanisms of the mind and a person’s way of dealing with the world. Everyday experiences of transphobia and the toll it takes on one’s function (minority stress), along with body dysphoria, make one more liable to acquire mental health problems, like depression.

END FAT PHOBIA

The current system has a varying set of BMI limits for chest surgery. Fat trans people can thus be denied chest surgery and given a condition of “achieving” a certain BMI.

Discrimination against fat people in the health care system is a wider phenomenon, which allows the society’s deeply ingrained body ideals and doctors who enforce these ideals to not grant fat people the treatments they need. When doctors deny fat people chest surgery, they speak of the risks involved in anesthesia and the esthetic value of the end result. They do not address the fact that denying the surgery is itself a danger to the person’s health and wellbeing.

When doctors deny chest surgery based on fatness related issues, they exert their power to define body dysphoria as a minor issue that would not be a threat to an individual’s health if untreated. Operations that are deemed vital are performed on fat people even though anesthesia has the exact same risks in those operations.

Body dysphoria is a real experience that is always unique to the individual. We ourselves are the only ones who have the ability to define the necessary treatment for it. Everyone should also have the right to get the treatment they need, whether or not the end result fits cis norms or pleases the doctor’s eye.

NONBINARY PEOPLE KNOW WHAT THEY NEED

The current system uses two trans diagnoses: the diagnosis F64.0 that ICD-10 has dubbed “Transsexualism” includes binary trans people, meaning trans women and trans men, while F64.8, “Other gender identity disorders”, encompasses nonbinary and agender people.

The sort of diagnosis that one is given determines the medical treatment one receives and how easy one gets it. Only F64.0 grans one access to all the treatments that the system offers. Even if a trans clinic doctor writes a nonbinary person a referral to the treatment they wish for, the surgeon might refuse chest surgery from a nonbinary person based on their diagnosis.

Also nonbinary people can have body dysphoria, whereas some trans women and trans men might never experience it. The system must update itself to an informed consent principle. That is the only way to or us to enact our right for self determination. Our experiences and our lives in our bodies are more diverse than the doctors can ever imagine.