Queersaatio ’16 -manifestissa vaadimme sukupuolten kontrollipolitiikan lakkauttamista ja radikaalia itsemääräämisoikeutta. Alle on koostettu ajatuksia radikaalista itsemääräämisoikeudesta, transidentiteeteistä ja kehojen politiikasta Queersaatio-kollektiivin jäseneltä.
Kaksi vuotta sitten Tanskassa tuli mahdolliseksi määrittää juridinen sukupuolensa omalla ilmoituksella. Tämä muutos esitettiin Tanskassa progressiivisena uudistuksena ja Tanska maana, joka on transihmisten oikeuksien eturintamassa. Kuitenkin tanskalaiset transaktivistit nostivat esiin, että tällainen Tanskan progressiivisuuden juhlinta peittää alleen sen, että kehon muokkaaminen ei ole edelleenkään mahdollista Tanskassa ilman lääketieteellistä diagnoosia. Valtio voi siis kontrolloida transkehoja silloinkin kun se esittää itsensä edistyksellisenä transihmisten kautta.
Kun puhumme radikaalista itsemääräämisoikeudesta, emme aseta transkehoja valtion tarpeisiin. Suomalaisessa julkisessa keskustelussa on viime aikoina nostettu esiin transsukupuolisten sukupuolen vahvistamiseen liittyvä vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä. Toisin sanoen jotta ihminen voi vaihtaa henkilöturvatunnuksensa, hänen täytyy olla lisääntymiskyvytön. Tässä mahdollisuus lisääntymiseen rajataan cis-ihmisille. Toisaalta monet transmiehet odottavat innolla kuukautisten loppumista testosteronivalmisteiden käytön myötä. Kaikki transihmiset eivät halua lisääntyä. Lisääntymiskyvyttömyyttä haluavat transkehot eivät tuota valtiolle väestöä. Ne eivät ole voimavara valtiolle; niiden kautta ei synnytetä sotilaita eikä niistä ole sotimaan.
Muutkin kuin transihmiset tavoittelevat lisääntymiskyvyttömyyttä. Suomessa oikeutta sterilisaation kuitenkin rajoitetaan. Saadakseen sterilisaation henkilön täytyy olla yli 30-vuotias tai hänellä täytyy olla kolme lasta. Transmiehenä minun ei odoteta haluavan lapsia, mutta cis-naisena sitä kyllä odotettaisiin. Valtio haluaa ylläpitää cis-ihmisten lisääntymiskykyä ja samanaikaisesti estää transihmisiä lisääntymästä.
Radikaali itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että voi muokata kehoaan riippumatta siitä, kuinka asemoituu binaariseen sukupuoleen. Ajatus binaarisesta sukupuolesta on keskeinen nykyisenlaisessa transprosessissa. Siitä kertoo esimerkiksi se, että transgender-diagnoosin saaneet joutuvat itse kustantamaan hormoninsa. Sen sijaan transsukupuolisuus-diagnoosin saaneille hormonit täyskorvataan. Selkeästi joko mieheksi tai naiseksi siirtyminen saa valtion tuen.
Hormonivalmisteita, jotka muokkaavat kehon sukupuoliominaisuuksia, voi saada laillisesti käsiinsä vain transdiagnoosin saatuaan. Minkä takia kehon muokkaamista pyritään rajoittamaan ja halutaan rajata se vain ihmisille, jotka lääkäri on tunnistanut transsukupuoliksi? Minkä takia naiseksi itsensä tunteva ei voisi muokata kehoaan testosteronivalmistein? Hormonivalmisteiden käyttö liittyy toki myös lisääntymiseen. Ilman sterilisaatiotakin, lisääntymiskykyni alenee kun jatkan testosteronivalmisteiden käyttöä. Mitä tapahtuisi valtion halulle ylläpitää lisääntymiskykyistä väestöä, jos hormonivalmisteita voisi kirjoittaa kuka hyvänsä hormonien terveysvaikutukset tarpeeksi hyvin tunteva lääkäri kenelle hyvänsä? Tätä radikaali itsemääräämisoikeus kuitenkin tarkoittaa.
Radikaali itsemäärämisoikeus ei ole vain rikkaille. Ne, joilla on tarpeeksi rahaa, voivat Suomessa käydä poistattamassa rintansa yksityisellä kirurgilla. Kaikki muu kehon muokkaaminen on riippuvaista transtutkimuksia tekevistä yksiköistä. Kun me välitämme hormoneita tovereillemme, me murramme valtion kontrollia transkehoihin. Valtio ei voi kahlita meitä täysin.
Radikaali itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että valtio ei merkitse meitä. Henkilötunnukset, joista voidaan päätellä ihmisen sukupuoli, eivät jätä meitä transsukupuolisia rauhaan senkään jälkeen, kun olemme saaneet uudet henkilöturvatunnukset. Väestörekisteritietoihin jää tieto siitä, että henkilöturvatunnus on vaihtunut transsukupuolisuuden takia. Toisin sanoen Suomen valtiolla on rekisteri transsukupuolisista. Jos transkehot olisivat samanarvoisia muiden kanssa, voisimme olla havaitsemattomia viranomaisille.
Radikaali itsemääräämisoikeus tarkoittaa vapautta kulttuurisista kauneusihanteista. Kulttuuriset kauneusihanteet ovat monella tavalla läsnä sukupuolenkorjaamisessa. Suomessa rintojen poistoon ei välttämättä pääse ennen kuin on ollut tarpeeksi pitkään hormoneilla. Tämä johtuu leikkauksia tekevien kirurgien haluista muokata rintakehä vastaamaan mahdollisimman paljon kulttuurista ideaalia miehen rintakehästä – sellaisessakin tapauksessa, jossa rintojen poistoa odottava ei välitä tuon taivaallista niistä ideaaleista.
Arkielämässäni otan huomioon, miten puhun, kävelen ja istun; kuinka tuon esiin sukupuoltani ilman hormonien mahdollistamaa kehon muutosta. Kuitenkaan tällainen toiminta ei ole samalla tavalla mahdollista kaikille transihmisille. Esimerkiksi vammaisen transmiehen on paljon vaikeampaa tuoda esiin sukupuoltaan liikkeittensä ja eleidensä kautta. Amerikkalainen trans- ja vammaisaktivisti Eli Clare sanoo, että kulttuurinen käsitys sukupuolesta olettaa vammattoman kehon. Se, minkälainen käsitys meillä on miehen ja naisen kehosta nojaa ajatukseen vammattomasta kehosta. Radikaalin itsemääräämisoikeuden vaatiminen on myös anti-ableistinen projekti. Transaktivistit eivät saa unohtaa kehojen itsemääräämisoikeudesta puhuvaa vammaisliikettä eivätkä kasvattaa mielenterveysongelmien stigmaa alleviivaamalla transkokemuksen oleellista eroa muista F-luokassa olevista häiriöistä.
Vaikka transkokemustamme ei kehystä pelkästään lääketiede eivätkä diagnoosit, jotka saamme, onnistu koskaan kuvaamaan täysin meidän sukupuoltamme, me emme ole riippumattomia lääketieteestä. Me olemme biotieteiden luoma hirviö niin kuin transtutkija Susan Stryker sanoo. Ja meidän suhteemme lääketieteeseen on kuin hirviön suhde Frankensteiniin. He voivat rakentaa kehomme mutta he eivät voi kontrolloida ajatuksiamme. Koska meillä on radikaali itsemääräämisoikeus, me voimme paeta.
Radikaali itsemääräämisoikeus tarkoittaa myös seksismin lopullista murtamista – niin aktivismissa, kaduilla kuin myös läheis- ja intiimisuhteissamme. Binaarinen sukupuoli tulee elämäämme ja kokemuksiimme usein ristiriitaisilla, epäyhtenäisillä ja aikomuksistamme riippumattomana. Binaarinen sukupuoli luo kuitenkin joillekin selviä etuoikeuksia ja joidenkin elämän se saa näyttämään täysin epätodelliselta ja mahdottomalta. Transkehojen radikaali itsemääräämisoikeus on kuitenkin sukupuolten rakentamista mahdottomilla tavoilla.