Pride on meille paitsi juhla, myös mielenosoitus. Haluamme tuoda esiin äänet, joita ei kuunnella valtavirran sateenkaarevissa keskusteluissa. Me emme halua osallistua kaupalliseen humuun emmekä olla mukana luomassa ulossulkevaa kulutuskulttuuria. Siksi marssimme Pride-kulkueessa pinkkimustien lippujen alla.
28. kesäkuuta vuonna 1969 Stonewallin mellakoissa mustat, queerit ja köyhät transihmiset saivat tarpeekseen poliisin ratsioista ja systemaattisesta väkivallasta ja nousivat vastarintaan. Pian New Yorkissa järjestettiinkin ensimmäinen Gay Pride -mielenosoitus. Nykypäivän Pride on kuitenkin yhä enemmän valkoisten ja hyvin toimeentulevien juhla, jossa tasavertaisuuden kuvastoa käytetään markkinoinnin välineenä ja juhliin pääsee mukaan vain, jos on varaa kalliisiin pääsylippuihin.
Tämän päivän Suomessa Pride-kulkue marssii poliisin turvaamana. Homot saavat mennä naimisiin ja transsukupuolisten on toisinaan mahdollista korjata juridinen sukupuolensa. Ja kuitenkin samaan aikaan virkamies voi leiman iskulla kieltää turvapaikan seksuaalipakolaiselta ja vartija häätää pulloja keräävän romanin pois “kaikille avoimesta” Pride-puistojuhlasta.
Transsukupuolisuuden suppeat kriteerit eivät anna tilaa sukupuoli-identiteettien valtavalle moninaisuudelle. Sukupuolenkorjaus vaatii vuosien taistelun poliklinikan ja byrkoratiakoneiston tuulimyllyjä vastaan ja mukautumisen ahtaisiin sukupuolen määritelmiin, ilman takuita hoitoon pääsystä. Muunsukupuoliset jäävät näissä käytännöissä usein näkymättömiin. Toisaalla kirurgit tekevät peruuttamattomia päätöksiä intersukupuolisten lasten puolesta muokatessaan lapsen kehoa vastaamaan käsitystä normaalista.
Monen marginaaleissa elävän elämää leimaavat mielenterveysongelmat ja taloudellinen ahdinko. Varojen leikkaaminen mielenterveyspalveluista ja sosiaaliturvasta muodostaa tuhoisan yhdistelmän, joka sysää yhä useamman epätoivoon. Avun hakeminen voi olla mahdotonta, jos toimeentulon hankkiminen vie kaiken jaksamisen. Moni transsukupuolinen ei uskalla puhua ongelmistaan, kun portinvartijana toimiva lääkäri voi evätä mahdollisuudet sukupuolenkorjaushoitoihin. Paperiton siirtolainen ei voi pyytää apua, kun uhkana on karkoitus maahan, jossa eläminen on mahdotonta.
Emme halua elää keskiluokkaista unelmaa tai nauttia “hyvinvoinnista” kapitalistisessa maailmassa, joka pyörii vain heikommassa asemassa olevien kustannuksella. Marssimme vapaan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta, joissa kenenkään ei tarvitse pelätä, hävetä tai tulla poljetuksi esimerkiksi seksuaalisuutensa, sukupuolensa, ihonvärinsä, varallisuutensa tai kyvykkyytensä takia.
Me emme halua laajentaa “normaalin” määritelmää, vaan räjäyttää sen. Todellinen vapaus koittaa kun kaikki ovat vapaita!
★
Pinkkimusta blokki marssii taas Helsinki Pride -kulkueessa lauantaina 27.6.
Kokoontuminen klo. 11:30 Senaatintorilla, yliopiston päärakennuksen puoleisella laidalla. Alamme järjestäytyä kulkueeseen klo 12 jälkeen. Löydät meidät pinkkimustien lippujen alta!
Valmistaudumme tapahtumaan viikon aikana Queersaatio -tapahtumassa.
Blokissa mukana Rhythms of Resistance Helsinki. Varsinkin lasten korvat kannattaa suojata, jos haluaa marssia rumpuryhmän läheisyydessä.